Moikka! Niinhän siinä kävi, että tavoitteet täyttyi ja finaaliin pääsin sijalle 6. Taso oli todella kova ja tämä oli minulle vasta toinen kerta kun astelin kisalavalle ja vieläpä konkareita vastaan. Olen erittäin onnellinen ja tyytyväinen suoritukseeni ja sijoitukseeni!
Nyt on muutama päivä otettu lepoa, syöty hyvin ja vietetty laatuaikaa perheen kanssa. Tänään kävin myös salilla ensimmäistä kertaa kisojen jälkeen ja näin myös valmentajaani Marjo Krishiä siinä samalla ja mietittiin kehityskohteita jatkoa ajatellen. Olen katsonut varmaan miljoona lavakuvaa läpi ja kelannut kisoja ja koko tätä projektia läpi. Päässäni soi valmentajani Marjon sanat kun hän kysyi tavoitettani kisojen suhteen. Vastasin silloin hänelle, että tavoitteeni on sijoittua finaaliin, johon hän vastasi: se on ihan realistinen tavoite. Näin se tosiaan konkretisoitui. Pääsin SM-kisojen finaaliin ja pokaaleille. Se oli ikimuistoinen tunne. Enhän edes ole treenannut kovin kauaa, mutta sitäkin kovempaa ja vieläpä raskauden jälkeen.
Ylemmät kuvat kisavalmennukseen hakiessani ja alemmat kuvat SM-kisoista. Kuvien välissä 1,5v. kisavalmennusta.
Matkani tämän urheilulajin parissa on vasta alussa ja tavoitteet yhä korkeammalla. Debyyttimatka on ollut ikimuistoinen ja en kadu päivääkään, että lähdin kisavalmennukseen. Valmennus on ollut erinomaista ja olen suuresti kiitollinen upeille valmentajilleni Marjolle ja Annalle, sekä koko Team 24 Goldin ihanille leideille. Kiitos kuuluu myös "kolmannelle" valmentajalleni Lasselle eli aviomiehelleni, joka on tukeni ja turvani 24/7. Kuinka ihana oli nähdä hänet katsomossa hymyilemässä minulle ylpeänä <3
Matkallani kisoja kohti minut on huomannut fitness bikineitä valmistava yrittäjä Tanja Soilas / SammakkoPrinsessa, Trec Nutrition ja Ecocare hyvinvointikeskus. He kaikki ovat uskoneet minuun ja olen saanut heistä upeat sponsorit. Olen sydämellisesti kiitollinen Tanja Soilakselle upeistä bikineistä, Trec Nutritionille laadukkaista lisäravinteista ja upeista treenivaatteista sekä Ecocarelle kisoihin valmistavasta hemmottelevasta kauneudenhoidosta. Te kaikki autoitte minua kohti päämäärääni - suuri kiitos.
Itse kisoista minulle jäi tällä kertaa hyvät muistot verrattuna karsintoihin. Sillä karsinnoissa minua jännitti aivan tajuttomasti. Nyt minua ei enää jännittänyt ja nautin lavalla olosta. Toki olin ehtinyt harjoitella esiintymistä lisää ja se toi varmasti varmuutta. Ja tietenkin se, että lavalla oli jo kerran käyty, niin se ei tuntunut enää niin "pelottavalta".
Muutamia juttuja halusin tehdä toisin verrattuna karsintoihin, mutta eivät ne menneetkään suunnitelmien mukaan. Karsinnoissa kisavärin laitoimme itse ProTanilla ja JanTanalla, lopputuloksena oli vihertävän ruskea kisaväri. No nyt olin varannut suihkurusketuksen, jotta väristä tulisi parempi - mielellään täydellinen. Ja kuinkas kävikään. Värin sävy oli oikea, punertavan ruskea - mutta läikikäs. Se ei tahtonut kuivua ollenkaan, eikä tarttunut kainaloihin laisinkaan. Aina kun tulin lavalta pois minulla oli käsien kuvat reisillä takaposen jäljiltä (takaposessa lasken kädet reisien päälle). Kiva tunne taas kun väri ei ollut täysin onnistunut. Lisäksi minullahan alkoi taas naistenvaivat kisaa edeltävänä iltana. TAAS. Vaikutti ehkä vähän siihen, että kroppa keräsi hitusen nestettä, vaikka aamukunto oli aika kuivahko. Karsintojen jälkeen totesin, no ainakin kroppa toimii. Täytyy varmaan todeta taas sama asia ja miettiä sitä positiivisesti. Kolmatta kertaa en kyllä tuota aio käydä läpi. Täytyy ottaa kaiketi pillerit kehiin, niin niitä saa tarvittaessa siirrettyä.
Kisaviikko
Kisaviikkoon olin nyt varannut hiukan vähmmän ohjelmaa kuin karsintojen kisaviikolla. Vähemmän menoa, vähemmän stressiä. Olin myös alkuviikon vielä töissä eli nekin päivät veivät aikaa kisavalmisteluilta. Kisaviikolla oli vielä lisäksi kevyitä treenejä ja aerobisia.
Sokerointi
Kävin sokeroinnissa Ecocaressa ja se oli todella miellyttävä kokemus näin ensikertalaisena. Ei sattunut ja helpotti huomattavasti kiireistä kisaviikkoa. Ihokarvojen poistossa on meinaan aikamoinen urakka. Iso kiitos avusta!
Kynnet
Kynnet loihdittiin taas Salon Angeliquessa Angelika Sarapuun toimesta. Väreinä käytettiin taas bikineistä löytyviä sävyjä. Kynsistä tuli upeat!
Ripset
Ripset kävin huollattamassa Ecocaressa taitavalla Saralla ja lopputulos oli jälleen kerran todella kaunis. Kyllä kelpasi olla hemmoteltavana - on se niin ihana paikka.
Posevalmennus
Poseerausta kävin harjoittelemassa Poselandin Alonan kanssa. Alonalta sain hyviä vinkkejä esiintymiseen ja ennenkaikkea ihanaa mentaalista boostia itse suoritukseen. Sain tosi hyvän fiiliksen ja lisää itseluottamusta, joka varmasti auttoi kisoissa ja vaikutti sijoitukseeni positiivisesti. Aion taatusti hyödyntää Alonan oppeja jatkossakin ja ottaa lisää valmennuksia seuraavia kisoja ajatellen.
Kisavkl ja kisapäivä
Meidän oli ensin tarkoitus jäädä Lahteen jo perjantaina rekisteröinnin yhteydessä, mutta päätimmekin lähteä sieltä vielä kotiin ja tulla takaisin lauantaina. Lapsi oli jo viety perjantaina hoitoon mummolle, mutta olisi pitänyt raahata mukaan niin paljon ruokapurnukoita, että helpompi oli tulla paikalle vasta lauantaina. Meiltä jäi messut välistä, mutta koin omien kisojeni olevan tärkeämmät ja halusin rauhassa valmistautua vielä lauantaina.
Kisapäivä alkoi 6.30 aamuhappihyppelyllä ja sitten aamiaista. Ihana meikkaajani Katarina Lagus ja kampaaja Milla Lasola saapuivat 8.30 aloittamaan stailausta. Meikistä ja hiuksista tuli upeat. Kiitos parhaalle stailaustiimille!
Suuntasin sitten kohti Cumulusta, jossa minulle laitettiin kisaväri suihkurusketuksena. No kuten aikaisemmin sanoin, se ei nyt ihan pelittänyt minun ihollani. Ei auttanut kuin lähteä kohti kisapaikkaa. Koko tiimini oli jo paikalla ja ei aikaakaan kuin bikineitä liimattiin, piti pumppailla ja öljyä pintaan. Sitten lavalle. Nyt minua ei edes janottanut, ei heikottanut, ei mitään. Oli hyvä ja odottavainen fiilis. Aika meni tosi nopeasti ja yhtäkkiä olin jo lavalla kaikkien upeiden tyttöjen kanssa.
Ensimmäinen kierros meni joten kuten ja horjahdin johonkin matonreunaankin jossain kohtaa :D Muistan, että toivoin ettei tämä toivottavasti nyt ollut tässä. Kun tulokset tulivat takatiloihin ja tiesin päässeeni alkukilpailuun, oli fiilikset tosi hyvät ja itseluottamus kasvoi entisestään. Pian oltiinkin jo taas lavalla ja se meni jo paremmin ja luontevammin - ainakin omasta mielestä. Se harmitti kyllä, etten päässyt ensimmäiseen vertailuun kuten Jyväskylän karsinnoissa. Jännitti ihan hulluna, että pääsenkö sittenkään finaaliin.
Takatiloissa odotin malttamattomana tuloksia ja huoltajamme Niina Nevalainen kävi tsekkaamassa tulokset puolestani ja tullessaan takaisin hän näytti minulle peukkuja. En ollut uskoa silmiäni. Pääsin FINAALIIN!! Laitoin samantien miehelleni viestin katsomoon, että olen finaalissa! :D Se onnen ja ylpeyden tunne oli jotain ikimuistoista. Mietin silloin, että sijoituksella ei ole mitään väliä. Saavutin tavoitteeni.. ensikertalaisena SM-kisojen kovatasoisessa finaalissa. Olin yhtä hymyä ja pian olin tekemässä oman I-kävelyn lavalla. En edes muista, menikö kävely ihan suunnitellusti, ei varmaan, mutta enpä ainakaan kaatunut tai horjahdellut ja hymy oli aitoa onnea ja kiitollisuutta <3
Nyt matka jatkuu kohti uusia tavoitteita, niistä lisää ensi postauksessa :) -L
