Näytetään tekstit, joissa on tunniste Power Center. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Power Center. Näytä kaikki tekstit

15.9.2016

Mennyttä ja tulevaa - seuraava tavoite Ben Weider Legacy Cup ja NFE 2016 !

Miten tämä aika rientääkään ja viimeisessä kirjoituksessani lupasin kirjoitella useammin. Pahoittelut blogihiljaisuudesta ja nyt aion kirjoitella tiheämmin. Olen toki päivitellyt kuulumisiani tässä ajassa sosiaalisessa mediassa facebookin ja instagramin puolella. Nyt teen tänne blogiinkin pienen yhteenvedon kuluneesta ajasta :)


Kevään Fitness Classic 2016 -kisat menivät hyvin. Toinen kisapreppini ei tosin ollut yhtä helppo kuin viime kesäinen eli ensimmäinen kisadieettini. Henkilökohtaisessa elämässä kevät oli hyvin haasteellinen ja surullista aikaa, kun isoisäni sairastui ja myös menehtyi kesken kisaprepin. Päätin kuitenkin silloin, että nyt mitataan, olenko luovuttaja vai menenkö maaliin. 


Päätin tosiaan jatkaa kisaprepin loppuun asti ja tehdä absoluuttisen parhaani. Suru toi osansa preppiin ja yöunetkin olivat välillä todella huonoja. Palautumisen kanssa oli haasteita. Kunto kuitenkin eteni, vaikka hieman meinasi tulla kiire loppua kohden.


Kisavalmistelut sujuivat onneksi mallikkaasti upeiden sponsoreideni Trec Nutritionin, Ecocare Hyvinvointikeskuksen ja Sammakkoprinsessa kisabikinien avustuksella.



Kiitos kisarusketuksesta ihanalle Nina Tannerille Sahara Beauty & Designiin.

 
Sijoituin Fitness Classicissa kolmanneksi vain pisteen päähän voitosta ja olin todella ylpeä itsestäni. Omistan pokaalini rakkaalle isoisälleni. 


Matka ei tosiaan ollut helppo ja olikin erityisen upeaa, että paikoitellenkin rankka uurastus palkittiin hyvällä sijoituksella. Ensin toki harmitti, että voitto oli niin lähellä ja mahdollisuus päästä EM-kilpailuihin meni nenän edestä. Kilpailun jälkeen kuitenkin ajattelin, että näin oli tarkoitettu. Nyt saisin levätä ja myös surra rauhassa.




Kisojen jälkeen vietimme viikon päästä hautajaisia ja pidin muutaman viikon taukoa treeneistä, pelkkää hyötyliikuntaa ja kropan palauttelua. Oli vapauttavaa hetken syödä vapaasti ja aloittaa treenit osittain fiilispohjalta.


Ajatuksissani pyöri jo syksyn kilpailut Ben Weider Legacy Cup ja NFE 2016 SM-kisat. Juttelin asiasta varovaisesti valmentajani Marjo Krishin kanssa. Sovimme silloin, että aloitamme prepin kesän aikana ja katsomme miten se lähtee sujumaan. Kuitenkin kyseessä oli jo kolmas preppi putkeen eli kropan ehdoilla edetään.


Kolmas dieettini käynnistyi heinäkuussa ja se lähti sujumaan oikein mallikkaasti. Tähän asti homma on sujunut hyvin ja tämä tuntuu jo ns. rutiinilta. Treenit ovat sujuneet hyvin, mieli on ollut positiivinen ja olo on ollut energinen.


Kalorit ovat olleet korkealla koko dieetin ajan ja ruokamäärätkin ovat olleet sopivia - joskin nälkä on vaivannut ajoittain, mutta se kuuluu asiaan ja rasva palaa. Naureskelen välillä, että syön enemmän ja useammin kuin moni muu perusihminen, vaikka olen kisadieetillä.


Toki tässä lopussa paikoitellen on ollut väsymystä ilmassa, mutta kokonaisuudessaan fiilis on hyvä ja kunto etenee tavoitteiden mukaisesti. Pian vielä kiristetään tahtia, jotta saan parhaimman kuntoni lavalle lokakuussa. Aion myös pyörähtää Nordic Fitness Expossa sponsorini Trec Nutritionin osastolla, jota odotan innolla!


Loppuun erittäin mahtava uutinen: olen niin onnellinen ja kiitollinen uudesta sponsoristani Avallonicasta, joka on täyden palvelun kauneusyritys Espoossa! Avallonicasta saa kauneushoidot, urheiluhieronnat, sokeroinnit, meikkaukset, parturi-kampaamon palvelut, ripsien pidennykset – siis mitä vain kaunistautumiseen! Avallonica tulee huolehtimaan minut säteilevänä lavalle :)

Nyt lopettelen tähän, ettei tästä tule aivan ylipitkää romaania. Kirjoittelen lisää lähipäivinä näistä viimeisistä preppiviikoista, kuvauksista ym. :)

Pus, 
Laura #TrecGirl

8.9.2015

Laurah 2.0 - taustoja minusta

Olen pitkään miettinyt blogin perustamista ja joskus sitä on minulta kyseltykin. No nyt sen sitten pistin pystyyn – periaatteessa esitelläkseni itseni ihmisille, jotka eivät minua tunne. Blogin nimeksi kehkeytyi Laurah 2.0, sillä koen nyt olevani parempi versio itsestäni ja siihen haluan vastedeskin pyrkiä. Haluan tässä ensimmäisessä postauksessa kertoa taustojani ja miksi aloitin tavoitteellisen treenaamisen kohti Jyväskylän 2015 Bikini Fitness SM-karsintoja. Ehkäpä innostun inspiroimaan muitakin pieniin tai suuriin elämäntapojen muutoksiin.

Olen siis 30 v. ja 2v. lapsen äiti. Olen aina ollut rakenteeltani melko hoikka ja siro. Ennen lasta harrastin salilla käyntiä, mutta se todellakin oli vain kevyttä harrastusta. Raskauden aikana minulle kertyi +22 kg painoa, vaikka suurin paheeni oli porkkanat ja niitä mussutin joka ilta. Eritoten ryhtini meni todella huonoksi valtavan vauvavatsan vuoksi.



Aloitin treenaamaan tavoitteellisesti noin 5 kk jälkeen synnytyksestä. Näin mainoksen nettivalmennuksesta, joka oli suunniteltu synnyttäneille äideille. Valmennusohjeissa oli huomioitu mm. imetys ja vatsalihasten hidas palautuminen. Innostuin siitä todella paljon ja kipinä vain kasvoi. Seuraavaksi otin uuden nettivalmennuksen ja treenit sen kun kovenivat. Ei aikaakaan kunnes päätin lähteä kisavalmennukseen. Kaukainen ajatus kisalavoista ehkä hautui mielessäni jo raskausaikana – olin päättänyt olla paremmassa kunnossa raskauden jälkeen ja murtaa ”myytit”, ettei lapsen saatuaan kroppa ole enää entisensä tai hyvässä kunnossa.



Kisavalmentajinani toimivat IFBB Finland ry -liiton kisojen päätuomari Marjo Krishi ja Bikini Fitness Pro Anna Virmajoki. Kisatiimini on Team 24 Gold. Tähän tiimiin päädyin, koska treenaan Keravan Power & Fitness Centerillä ja tiesin Marjon kyseisen salin kautta. Toki valintaani vaikutti myös se, että nämä ammattitaitoiset valmentajat ovat Suomen parhaimmistoa. Koko kisavalmennuksen ajan treenit ovat kulkeneet hyvin, enkä kertaakaan ole skipannut treenejä eikä mielitekoja ruoan suhteen ole ollut. Luonteenlujuutta on toki mitattu monesti, mutta minulle tämä laji tuntuu sopivan todella hyvin. Mieheni aina sanoo, että tämä laji on kuin tehty minulle. Se kannustaa tekemään tätä täysillä.



Matkani varrella potentiaalini aloittelevana urheilijana ovat huomanneet muutamat tahot ja olen sydämellisen kiitollinen solmituista yhteistyökuvioista. Trec Nutrition takaa minulle laadukkaat lisäravinteet treenin tueksi. Yrittäjä Tanja Soilas tmi SammakkoPrinsessa laatii minulle kauniit kisabikinit. Ecocare Hyvinvointikeskus huolehtii minut kauniina ja sädehtivänä lavalle. Tukenne ja uskonne minuun merkitsevät minulle todella paljon.



Suuresti on kiittäminen etenkin aviomiestäni, joka jaksaa auttaa minua lukemattomin eri tavoin. Kiirepäivinä hän heittää ensin minut salille, vie sitten lapsen hoitoon, tulee sitten itse treenaamaan, lähtee ennen kuin itse olen valmis ja hakee lapsen hoidosta, sitten he tulevat hakemaan minut. Monesti hän auttaa minua ruokien valmistuksessa tai hakee kaupasta puuttuvia ruoka-aineksia, kun minä nukutan lasta. Hän toimii myös kävelevänä fineli-tietopankkinani kaiken ravintotietämyksensä ansiosta. Ja nämä ovat vain muutamia esimerkkejä. En handlaisi tätä palettia ilman häntä ja olen ikuisesti kiitollinen kaikesta tuesta. Kiitokset kuuluvat myös muulle perheelle, etenkin mieheni äidille lukuisista lapsenhoidoista – on erittäin kätevää, että lapsen rakastama hoitopaikka löytyy salimme vierestä oman mummon luota. Iso kiitos myös ystäville, tiimiläisille sekä työnantajalleni Flamingo Spalle ja kollegoille ymmärryksestä ja tsempistä.



Matka kisalavoja kohti on ollut yksi parhaista ja opettavaisimmista. Lihasta ja henkisiä voimavaroja on tullut yhtä optimaalisesti ja voin hyvillä mielin nousta lavalle näyttämään tehdyn työn tuloksen. Nyt kun ollaan jo loppusuoralla ja ympyrä ikään kuin sulkeutumassa, niin tässäpä nähtäväksi ennen ja jälkeen kuvat. Yläpuolen kuvat ovat otettu keväällä 2014 ennen kisavalmennusta n. 9 kk synnytyksestä ja alapuolen kuvat ovat kesältä 2015. Kuvien välissä on aktiivista treeniaikaa noin vuosi ja pari kuukautta. On aika iso ero vaikka itse sanonkin :)

-L